Till toppen
De 3 stegen är Välj tabell, Välj variabler och Visa tabell. Du är nu på steget Välj variabel

903 -- Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella

Välj variabler

Tilastokeskus
Nej
2015-12-18
MW %
2016-03-23
2015-12-18
Ja
Fingrid Oyj ja Energiavirasto
ehk_903_201500
Nu har du hamnat på en sida där du ska välja variabler och värden för dessa.
Obligatoriskt
Sökfält för att markera värden i listan. Exempel på värden du kan söka: ERILLISTUOTANTO, Vesivoima , ERILLISTUOTANTO, Ydinvoima , ERILLISTUOTANTO, Lauhdutusvoima ,

Valda 0 Totalt 9

Obligatoriskt
Sökfält för att markera värden i listan. Exempel på värden du kan söka: 1970 , 1971 , 1972 ,

Valda 0 Totalt 46

Obligatoriskt

Valda 0 Totalt 2

Antal valda celler är:
(maximalt tillåtna antal är 300 000)

Presentation på skärmen är begränsad till 1 000 rader och 30 kolumner

Antal valda celler överstiger tillåtna 300 000
Tilaston kuvaus
Käsitteet ja määritelmät
Laatuselosteet
Vesivoima: Kuivana vesivuotena sekä ilman taajuudensäätöön ja hetkellisiin häiriöihin varattua kapasiteettia.
Lauhdevoima, kaasuturbiinit ja kaasumoottorit: Tilastoinnissa on tapahtunut muutos vuoden 1988 alusta.
Kaasuturbiinit: Sisältänyt vuoden 1998 loppuun saakka järjestelmäkaasuturbiinit. Paikalliset häiriö- ja varajärjestelmät eivät sisälly lukuihin.
Erillistuotanto: Sisältää CHP-käytössä olevat kaasuturbiinit.
Järjestelmäreservit: Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon varatut kaasuturbiinit sekä 90 %:sti vesivoimakapasiteetista varatut taajuudensäätö- ja hetkelliset häiriöreservit.
Tuonti: Sähkömarkkinoiden vapauduttua tuontikapasiteettia ei enää ilmoiteta tuontisopimuksiin perustuvana.
Tuontikapasiteetti on lisätty taulukkoon: Sähköntuotannon voimalaitoskapasiteetti, koneistojen nimellistehot vuoden alussa
Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella vuoden alussa laskettu vuodesta 2010 lähtien.
Huippukuormituskaudella käytettävissä olevalla sähköntuotantokapasiteetilla tarkoitetaan keskimääräistä nettotehoa,
joka pystytään tuottamaan valtakunnallisesti kovien pakkasten ja huonon vesitilanteen aikana tunnin ajan. Laskentatapaa muutettiin ja tilastointia tarkennettiin vuonna 2003,
jolloin sähköjärjestelmän ylläpitoon liittyvät reservitehot vähennettiin käytettävissä olevista tehoista ja esitetään erikseen omassa sarakkeessaan.
Laskennassa on hyödynnetty tilastotiedonkeruussa saatavien tietojen ohella käytönvalvonta-järjestelmän mittaamia toteutuneita tehoja.
Tehoja määritettäessä oletetaan, että voimalaitos, sähköverkko ja lämpöverkko toimivat normaalisti, tarvittavat polttoaineet on saatavissa ja
tehon nostamiseen tarvittavaa valmisteluaikaa on riittävästi. Ulkoisten olosuhteiden oletetaan vastaavan kylmän talvipäivän tilannetta, jolloin ulkolämpötila on n. 25 pakkasastetta.
Nettoteho saadaan vähentämällä voimalaitoksen bruttotehosta voimalaitoksen omakäyttölaitteiden teho (yhteistuotannossa enintään 5 prosenttia).
Kaukolämmön yhteistuotantoteholla tarkoitetaan sähkötehoa, joka on saatavissa normaalilla kaukolämpö-kuormalla ilman apulauhdutusta ja kaukolämpökuorman siirtoa
lämmityskattiloille. Samaan kaukolämpö-verkkoon liitettyjä voimalaitoksia sekä lämpökeskuksia oletetaan käytettävän normaalin tuotantotavan mukaisesti.
Kovan pakkaskauden aikana kaukolämpölaitosten sähköntuotanto on normaalia pienempää johtuen suuresta lämmöntarpeesta.
Teollisuuden yhteistuotantoteholla tarkoitetaan vastaavasti sähkötehoa, joka saadaan olettamalla voima-laitoksen lämpökuorma normaalia suhdannetilannetta vastaavaksi.
Kombiprosesseissa kaasuturbiinin teho jaetaan vastapaine- ja lauhdetehoksi samassa suhteessa kuin siihen liittyvässä höyryprosessissa.
Kaasu-turbiinilla ei oteta huomioon lämmöntalteenottokattilan ohitusmahdollisuutta.
Erillistuotannon lauhdeteho on määritetty tilanteessa, jossa lauhduttimien jäähdytysveden lämpötilan oletetaan vastaavan kylmän talvikauden olosuhteita ja
mahdollisen apulauhduttimen oletetaan olevan käytössä. Yhteistuotantolaitoksissa lauhdeteholla tarkoitetaan tehoa, joka saadaan ilman kaukolämpö- tai höyrykuorman
muutosta apulauhduttimella tai vastaavasti.
Ydinvoimakapasiteetilla tarkoitetaan maksimitehoa, johon päästään talvella, kun meressä on jääkansi. Vesivoima tarkoittaa tehoa, joka voimalaitoksella on tuotettavissa
tuntisäädön avulla kuivana vesivuonna sekä ilman taajuuden säätöön ja hetkellisiin häiriöihin varattua kapasiteettia. Kovat pakkasolosuhteet pienentävät osaltaan veden virtaamaa.
Tuulivoiman tuotanto ei ole mukana laskennassa. Paikalliset häiriö- ja varajärjestelmät eivät myöskään sisälly lukuihin.
Järjestelmäreservit tarkoittavat sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon varattuja kaasuturbiineita sekä taajuudensäätö- ja hetkellisiä häiriöreservejä, joista 90 prosenttia on varattu vesivoimakapasiteetista.