Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

014 -- Väestönmuutokset ja väkiluku 1749 - 2016

Valitse muuttujat

Tilastokeskus
Ei
18.12.2017
Lukumäärä
18.5.2018
30.5.2005
Kyllä
Tilastokeskus
muutl_014_201600
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1749 , 1750 , 1751 ,

Valittu 1 Yhteensä 268

Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: Elävänä syntyneet , Kuolleet , Luonnollinen väestönlisäys ,

Valittu 0 Yhteensä 11

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Tilaston kuvaus
Käsitteet ja määritelmät
Laatuselosteet Väestötilastoja vuosilta 1750-2000 on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria palveluun. Väestörakenne-julkaisuja Doriassa
Väestönmuutokset-julkaisuja Doriassa
Väestölaskenta-julkaisuja Doriassa

Vuosi

1789

Sotavuodet 1789-1791

1808

Suomen sota 1808-1809

1833

Koleravuosi

1836

Koleravuosi

1866

Nälkävuodet 1866-1868

1891

Vuosien 1891-1939 luvut perustuvat vuonna 1949
korjattuun maassa asuvan väestön lukumäärätietoon.

1918

Kansalaissota

1939

Vuosien 1891-1939 luvut perustuvat vuonna 1949 korjattuun maassa
asuvan väestön lukumäärätietoon.

1940

II maailmansota.
Kuntien välinen muutto 1940-1944: Tilastointi
puutteellista sotaolojen vuoksi

1969

1969-1970 Siirtolaisuus Ruotsiin

Tiedot

Elävänä syntyneet

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti
tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien
naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Kuolleet

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille.
Terveyden- huollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto
kuolemasta väestötietojärjestelmään. Kuolleeksi tilastoidaan henkilöt,
jotka kuollessaan kuuluvat Suomen vakinaiseen väestöön. Kuolintodistusten
perusteella tehdään kuolemansyytilasto, jota julkaistaan omana sarjanaan.

Luonnollinen väestönlisäys

Luonnollinen väestönlisäys on elävänä syntyneiden ja
kuolleiden määrän erotus.

Kuntien välinen muutto

Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on viimeistään viikon kuluttua
muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä
muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto
ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi.
Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen
vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot
opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994
lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201). Tiedot asunnon
ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa
väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää
tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille.
(Väestötietolaki 1993/507 sekä muutos 1994/202; kotikuntalaki 1994/20;
kotikunta-asetus 1994/351.) Kuntien välinen muutto kunkin tilastovuoden
aluejaon mukaan.

Kuntien välinen muutto

Luvut poikkeavat alueittaisista väestönmuutostaulukoista kuntien välisen muuton osalta, koska niissä on
muutettu kuntien väliset muutot vastaamaan uusinta aluejakoa.

Maahanmuutto

Maahan tulleen Suomen kansalaisen on ilmoitettava yli kolmen kuukauden
oleskelustaan maistraatille, joka päivittää tiedot
väestötietojärjestelmään (laki 661/2009). Ulkomaalaisen maahantulo
edellyttää, että hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi,
oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa,
jollei hän ole EU:n tai ETA:n kansalainen tai Suomea sitovasta
kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu (ulkomaalaislaki 301/2004).
EU:n tai ETA:n kansalainen voi oleskella maassa kolme kuukautta ilman
erityistä lupaa, minkä jälkeen hänen maassa oleskeluunsa tarvitsee
perusteita ja maistraattiin rekisteröitymistä. Maistraatti tallentaa
sille ilmoitetut ulkomaan kansalaista koskevat kotipaikkatiedot
väestötietojärjestelmään, jos henkilö saa Suomesta kotikuntalain
(201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen
asuinpaikan. Työskentelyn tai opiskelun keston maahan tulon jälkeen tai
työsopimuksen keston on oltava kaksi vuotta, ennen kuin ulkomaan
kansalainen voi saavuttaa kotipaikkaoikeuden.

Maastamuutto

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi
katsotaan henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat
diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka
kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006). Kun henkilö muuttaa Pohjoismaasta
toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää rekisteröidäänkö henkilö
tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion
rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan
paikalliseen väestörekisteriin (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006).

Nettomaahanmuutto

Maahanmuuton ja maastamuuton välinen nettosiirtolaisuus
1945-1970: 1940 väkiluku, vuosien 1941-49, 1951-59 ja
1961-69 korjatut väkiluvut. Näistä saadaan vuotuinen
väestönlisäys. Laskennallinen nettosiirtolaisuus on
väestönlisäyksen ja luonnollisen väestönlisäyksen erotus.

Nettomaahanmuutto

Nettomaahanmuutto eli nettosiirtolaisuus on maahan- ja maastamuuton erotus.

Väestönlisäys

Väestönkasvu on laskettu väkilukujen erotuksena, joten
siihen sisältyy luonnollinen väestönlisäys, siirtolaisuus
ja väkiluvun korjaus.
Vuosina 1940-1949 Muutettu tarkat luvut pyöristettyjen lukujen tilalle.

Väkiluku

Tieto maassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.)
saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä
tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla
väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa,
kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen
kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Vuosina 1940-1949 Muutettu tarkat luvut pyöristettyjen lukujen tilalle.

Solmitut avioliitot

Solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien
naisten avioliittoja ellei toisin mainita. Naimisiin menneiden miesten ja
naisten määrä ei ole sama, koska niiden solmittujen avioliittojen luku,
joissa osapuolina ovat Suomessa vakinaisesti asuva nainen ja ulkomailla
vakinaisesti asuva mies, on eri kuin niiden, joissa osapuolina ovat
Suomessa vakinaisesti asuva mies ja ulkomailla vakinaisesti asuva nainen.

Avioerot

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle
lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana
myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on
myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on
myönnetty ulkomailla, siitä on esitettävä selvitys rekisterinpitäjälle
avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen
kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä
ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa.